Hylätyt paikat – Jan Jörnmark

Jan Jörnmark toimii kirjailijana ja dosenttina Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Göteborgissa ja Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoulussa. Jan on kirjoittanut kirjoja kansainvälisestä kaupasta sekä globalisaatiosta ja hän saavutti teoksellaan ”Övergivna platser” (Hylätyt paikat) suuren suosion. Hän on myös kirjoittanut kirjan ”Stockholm i den globala förkastningen” ja osallistunut ”Glömda platser” -dokumenttiprojektiin.

Kymlinge – Sundbyberg

Aloitamme suosikistani, Kymlingestä. Kymlingen metroasema, jota ei koskaan avattukaan, on innoittanut lukemattomiin urbaaneihin legendoihin. Todellisuudessa ajatuksena oli rakentaa tänne valtava keskus kymmenille tuhansille valtion virkamiehille. 1970-luvun puolivälissä toimistot rakennettiinkin Tukholman keskustaan. Riisuttu metroasema on ainut suunnitelmista jäänyt muisto.

Täljöviken – Åkersberga

Raa’an oloinen kokouskeskus on arkkitehtoninen mestariteos, jonka Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö (LO) rakennutti kaikessa loistossaan. Muutaman vuoden ajan siellä järjestettiin hallituksen istuntoja ja muita tärkeitä kokouksia, kunnes sitä lakattiin käyttämästä ja se hylättiin kokonaan 2000-luvun alussa. Jos se avataan uudelleen, sinne tullaan todennäköisesti avaamaan pieni rakennuksen menneisyyteen keskittyvä museo.

Årsta

Moottoritien raunioilla kannattaa piipahtaa. Rauniot hylättiin yli vuosikymmen sitten, kun päätettiin Tukholman kehätien rakentamisesta kattavaksi tunnelien verkostoksi. Ajatuksena on ollut remontoida alue asunnoiksi, mutta projekti on ollut jäissä loputtomalta tuntuvan ajan.

Masmo – Huddinge

Tukholman ympärille muodostui valtavasti uusia satelliittikaupunkeja 1960-luvun loppupuolella. Harva kuitenkaan tietää, että suunnitelmia monien muidenkin satelliittikaupunkien rakentamiseksi laadittiin, mutta ne eivät koskaan toteutuneet. Hylätyt tunnelit ja betonirakenteet Masmon metroaseman lähellä muistuttavat edelleen näistä suunnitelmista.

Ramhäll

Rakennettu vuonna 1944 Ruotsin rautamalmiteollisuuden kulta-aikana ja hylätty kolme vuosikymmentä myöhemmin. Laitoksen massiivinen koko ja pelkistetty arkkitehtuuri ovat vaikuttavia, mutta todellisen nähtävyyden paikasta tekevät graffitit. Viime vuosikymmenen aikana Ramhällista on tullut yksi suosituimmista alakulttuurin keskuksista, osaa maalauksista voi kuvata todella uskomattomiksi.