120 vuotta kulttuurihistoriaa
Vuonna 1903 vihittiin käyttöön arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jugendlinna, josta tuli upean ulkomuotonsa sekä läheisten Imatran kuohujen vuoksi Suomen ensimmäinen matkailun ykköskohde. Kulttuurihistoriallisissa maisemissa Imatrankosken partaalla sijaitseva upea linnahotelli on edelleen yksi kansallisaarteistamme – satulinna, jonka houkuttelevat parvekkeet, salaperäiset tornit ja salamyhkäiset salit vievät vierailijan kansallisromanttisiin tunnelmiin.
Vuosisatojen saatossa Imatran alueen ruokakulttuuri on ottanut paljon kansainvälisiä vaikutteita muun muassa Venäjän keittiöstä. Borssikeitto on tästä hyvä esimerkki ja se on täyteläisen makunsa ansiosta onnistunut hurmaamaan Ravintola Linnasalin vieraita jo yli vuosisadan.
Imatra matkailun ykköskohteeksi
Imatra nousi ensimmäisen kerran matkailumaineeseen vuonna 1772, kun keisarinna Katariina Suuri halusi nähdä Imatran kosken ja teki seurueineen ja 126 hevosen saattueen kera retken sinne. Muistona keisarillisista ajoista Imatran Valtionhotellista löytyy vielä tänäkin päivänä “Keisarisali”. Nykyisen Valtionhotellin paikalle rakennettiin ensimmäinen majatalo vuonna 1846, tuolloin sitä kutsuttiin hollituvaksi. Majatalossa oli ruokasali ja kaksi huonetta yöpymistä varten, ikkunoista avautui hieno näköala koskelle. Tuohon aikaan koskea kävi katsomassa 1000 turistia kesässä.
Vanhan majatalon tilalle rakennettiin turistien houkuttelemiseksi Imatralle kaksikerroksinen goottilaistyylinen oikea puuhotelli, joka valmistui vuonna 1871. Hotellin vieraspiiri koostui pääasiassa Pietarista saapuneista aristokraateista. Hotellia hoiti idearikas Gustaf Alm, joka rakennutti muun muassa köysiradan kosken ylitse vuonna 1872.
Hotel cascade
Vanha puuhotelli sai viereensä 1893 uudenaikaisen kaksikerroksisen puuhotellin, Hotel Cascaden, jonka vihkijäisissä olivat läsnä suomalaiset eturivin kansallisromantikot Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Louis Sparre ja Juhani Aho. Hienostohotelliin tuli vieraita Pietarista, Helsingistä ja Viipurista. 1800-luvun lopulla Imatra oli Suomen suosituin matkailukohde ja Imatran koski suuren luokan kansainvälinen turistinähtävyys. Jo rakentamista seuraavana vuonna uusi hotelli paloi. Myös viereinen vanha puuhotelli paloi vuonna 1901.
Uusi uljas jugendlinna
Suomen Senaatti antoi arkkitehti Usko Nyströmille tehtäväksi kivihotellin suunnittelun ja 1903 nousi paikalle uusi uljas jugendlinna, jota voi onneksi tänäkin päivänä ihailla rakennus- ja kulttuurihistoriallisena monumenttina. Luomus sai ensin nimen Grand Hotel Cascade, mutta suomentui pikaisesti Imatran Valtionhotelliksi. 1800-luvun loppupuolella oli rakennettu rautatie Viipurista Imatralle ja 1900-luvun alussa Pietarin ylimystöä saapui Imatralle ihailemaan kosken kuohuja jopa 14 junallista. Hotellilla on vuosien saatossa ollut muitakin rooleja kuin majoitustilana toimiminen. Sisällissodan aikana se toimi sotilassairaalana, talvisodan aikaan siellä piti majaa Kannaksen armeijan esikunta ja jatkosodan aikana päämajan sotilashallintokeskus. Kellarissa sijaitsi Imatran ilmapuolustuskeskus.
1970-luku oli loistokausi Imatran Valtionhotellille. Juhlia oli reippaasti, ruletti pyöri ja viinaan tuhlattiin rahaa. Vuonna 1982 Oy Alko Ab osti hotellin ja restauroidakseen sen entiseen asuunsa
Alkon 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Museoviraston ja professori Henrik Liliuksen johdolla vaativa entisöintityö saatettiin loppuun 1987 ja täydellisesti uudistettu jugendhotelli avattiin. Syksyllä 1985 oli valmistunut lisäksi Valtionhotellin viereen arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema moderni kokous- ja kongressihotelli.
Scandic Hotels Oy:lle Valtionhotellin toiminta siirtyi 2018 ja Scandic Imatran Valtionhotelli jatkaa elämäänsä paikkakunnan ykköskohteena. Osoituksena hotellin vastuullisesta toiminnasta, ikoniselle ja historialliselle Valtionhotellille myönnettiin 2023 Joutsenmerkki, tunnettu ja arvostettu pohjoismainen ympäristömerkki.
